tiistai 1. syyskuuta 2015

Runo 6#

En pidä sienistä.

Paitsi herkuista
grillattuna,
paljon pekonia...

Ja verhoista,
jotka haluaisin keittiöön,
kun alkaa sataa.

Kun pisarat paljastavat
salaisuuksia.

Märkä maa kertoo
kummia juttuja,
kivet juoruilevat.
Kallion halkeamista tulee
pieniä putouksia.

Ne tietävät liikaa!

Tunneista ruuhkabusseissa
likaisten lasien takana.
Aamuista,
jotka voisin jättää väliin.
Paeta.
Sateenvarjoista,
joihin törmäilen näillä
kaduilla,
kun kukaan ei väistä.
Väsyneistä illoista,
jolloin olen vihannut
maailmaa.

Ja itseäni.

Tuntuu,
että itketyt itkut
pulppuavat maan pinnalle
ja ropisevat niskaan.
Asfaltin mustat peilit
väreilevät.

Tuijotan saappaita,
niitä uusia,
joista näkee läpi.


Onneksi on kuivat sukat.