torstai 22. kesäkuuta 2017

Pienille varpaille

Pääsin taas neulomaan jotain pientä!
Vaikkakin näissä on varmasti kasvunvaraa.




Nämä sukat tulevat eräälle pienelle herralle,
joka syntyi tuossa aiemmin keväällä.
Ei pääse sitten syksyllä varpaita paleltamaan.




Aika hauskasti sattui,
että aloin neulomaan ensin näitä harmaita 
sukkia tuolla haitarivarrella,
ja sitten tehdessä tajusin,
että niin,
nämähän tulevat muusikon lapselle.
;)

Seuraavaksi neuloin sitten nämä 
raidalliset,
joissa nyt ei ole mitään kummallista.
Tarpeeksi pitkä varsi resorilla,
että pysyvät jalassa sittenkin,
kun meno on rock'n'roll.

Langat on molemmat Nallea,
ruskeanoranssi on värinä "Kettu".
Minusta se on kaunis tuon harmaan kanssa,
ja muutenkin tuommoinen Grand Canyonin ruskea 
on yksi lempiväreistäni...

Neuloin varret kolmosen puikoilla ja 
kantapäät ja teräosat kakkosen puikoilla.
Raidallisissa 10s/puikko,
ja sama juttu harmaissa muuten,
paitsi että haitariosio on tehty 12s/puikko,
koska se on kuudella jaollinen.

Haitarivarteen löytyy muuten ohje vaikka
*täältä* ja aiemmin tekemäni pienen tytön 
haitarisäärystimet voi kurkata *tästä*.




Täytyy nämä sukat vielä pakastaa ennen luovuttamista,
koska olen ollut nyt viikon kunnon kesänuhassa 
ja tehnyt näitä samalla.
Pöpöt pois, hus!

Alkaa tässä nyt jo olla terveempi,
mutta juhannussuunnitelmat menevät vähän uusiksi,
koska en ole vielä ihan siinä kunnossa,
että voisin istuskella viileässä kesäillassa ulkona.

Höh ja pöh. Ensi viikoksi on sitkeä tavoite parantua,
koska leirielämä kutsuu taas.

Toivotaan parasta!

Ihanaa ja rentoa juhannusta teille kaikille!
Pysykää terveinä.
<3

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: Kukankeltainen kesäkuu

 Ihanaa ja aurinkoista kesäkuun 
puoliväliä kaikille!

Kylläpä aika rientää.
Ihan kohta on jo juhannus.

Kuten edellinen postaus paljasti,
olen jo kesän riparikauden aloittanut.
Huomenna konfirmoidaan kesän ensimmäiset riparilaiset,
joten juhlahumua on ilmassa.

Ja vielä ois pari leiriä jäljellä!
Huh. Onneksi vähän ehtii huilia aina välissä.
Tällaisella huilitauolla ehdin myös tikutella 
nämä kesäkuun kukankeltaiset sukat valmiiksi 
Vuosi väriterapiaa -haasteeseen.
:)



Näiden sukkien idea lähti tuosta 
keltaoranssista seiskaveikan Aurora-langasta.
Se oli nyt väritykseltään lanka,
jonka ajattelin sopivan kukankeltaiseksi.

Ja kukkateema vei ajatukseni tähän 
kukkamaiseen "isoäidinneliöön".

Olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla isoäidinneliöiden 
käyttämistä sukanvarressa,
joten tässä oli nyt oiva tilaisuus.

Tämä kyseinen neliö on englanniksi 
starburst granny square tai sunburst granny square.

Minusta ne ovat sama neliö,
mutta jos joku osaa sanoa, mikä niiden ero on,
niin kertokoon!

Tein neliöt *tämän ohjevideon* avulla,
3,5 koukulla.
 


Yhden sukan varressa on aina kaksi isohkoa neliötä,
jotka on ihan vaan ommeltu yhteen.
Sukan suun virkkasin oranssilla, että tuli yhtenäinen.

Neliöiden alareunasta poimin sopivan määrän silmukoita,
ja sukan loppu onkin sitten ihan raidallinen perussukka.



Että ei sen kummempaa!
Helpot oli tehdä.

Ja lopputulos on minusta ihanan aurinkoinen.
Tykästyin tuohon Aurora-lankaan.
Oranssin ja valkoisen kaverina se pääsee oikeuksiinsa. 





Sukat ovat kokoa 38,
ja neuloin kolmosen puikoilla.
 



Kauniit ja kesäiset sukat tuli!
Taitavat päätyä yllärilahjaksi jollekulle.

Hih.
Mitäs te tykkäätte näistä?
Ja onkos teillä ollut hellekelejä vai 
villasukkakelejä?

Meilläpäin on ollut lämmintä,
tänään ihan hellettä.
Mutta sitkeästi ainakin leireillä 
saa villasukkia pitää, 
koska sisätiloissa lattiat ovat jääkylmät...
;) 

Lisäys: aiemmat Vuosi väriterapiaa -haasteen 
työt pääset katsomaan *tästä*.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Leiritunnelmia

Tämän kesän riparikausi (kesäteologina)
 on nyt aloitettu,
ja se tapahtui kuvan mukaisissa tunnelmissa.




Kuva on tokan leiripäivän iltana otettu.
Peilityyni järvi ja hehkuva auringonlasku 
leirikirkossa.
Sopi hyvin päivän teemaan,
joka oli Luomakunnan sunnuntai.

Monesti alkukesän leirit ovat haastavia,
mutta nyt pääsin kyllä todistamaan yhtä parhaimmista
leireistä koko leiriurallani, 
jota on noin 8 vuotta takana.

Oli ihan mahtava viikko.
Nuoret olivat huikeita!
Tosi kivoja tyyppejä. 
Ystävällisiä, fiksuja ja pohdiskelevia.
Ja kilpailuhenkisiä!
Isoset olivat osaavia ja 
ohjaajat hyvällä tavalla kajahtaneita.
Ja sää suosi. 

 Kyllä oli ilo tehdä töitä.
 Siispä, jos sallitte,
 lainaan yhtä lemppariajattelijaani.
Saarn. 8:15

"Niinpä minä ylistin iloa, 
koska ihmisellä ei ole auringon alla 
muuta onnea kuin syödä ja juoda ja iloita. 
Tämä ilo seuraa häntä 
kaiken vaivannäön keskellä niinä elinpäivinä, 
jotka Jumala on hänelle antanut auringon alla."

Leirillä sai syödä, juoda ja iloita yllin kyllin.
Neuloa en kuitenkaan tällä kertaa ehtinyt,
mutta nyt yritän tässä saada edes sen
kesäkuun kukankeltaisen työn tehtyä!

Ja oishan tossa yks konfirmaatiosaarna odottamassa.
:D

Noo. Tässä on työt ja huvi iloisesti sekaisin.
Nyt aion hetken levähtää ja nauttia olostani,
ja palautua leiristä.

Mitäs teille kuuluu? 
:)

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Villahukat

Villahukat, hukkasukat?



Sanaleikki sinne tänne.
Tässä ovat nyt ne susisukat,
joista olen höpötellyt jo jonkin aikaa.




Nämä ovat taas yhdet lahjakorttisukat.
Vielä on kahdet tekemättä.
Aiemmat lahjakorttisukat ja taustatarina 
löytyvät *täältä*.

Näiden saajan villasukkalahjakortissa 
luki toiveena kirjoneulesukat.
Toiveväri violetti/sininen,
selkeää ja kirkasta,
mieluummin tummaa kuin vaaleaa,
 koko 38.

Nämä ovat yhdet niistä sukista,
joista tiesin heti, millaiset teen.
Kuviovalinta oli helppo,
koska muistin,
että saajan lempieläin on susi.
 



Siispä lähdin soveltamaan
Anne Honkalan suunnittelemien *Susi-lapasien*
ohjeesta kuviota sukkiin.

Olisin voinut käyttää lapasten kuviointia 
ison suden kera sellaisenaan sukkiin,
koska silmukkamäärä oli 60,
mutta jo ensimmäisen sukan vartta neuloessani 
tuli sellainen fiilis,
että halusin kuviosta rauhallisen ja selkeän.

Sen vuoksi otinkin lopulta lapasista vain 
ensimmäisen kuviokerran käyttöön,
eli kaksi ekaa sutta päällekäin ja väliin tein yhden 
kerroksen aina pelkällä violetilla.
 



Olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Kokonaisuus on nyt aikas kiva!

Lankoina käytin Strömpegarnin Sock Woolia (violetti) 
ja Roosa Nauha Sukkalankaa (harmaa).
Neuloin kolmosen puikoilla.
Molemmat langat ovat konepestäviä, 40 asteessa.

Ja huomaattekos, 
tein kiilakavennukset sukan pohjaan piiloon!




Kiilakavennuksesta sai itse asiassa 
tuommoisen hauskan yksityiskohdan.
Se vaati sommittelua, kokeilua ja purkamista,
mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Yksi vinosilmäinen hukka mahtuu aina!

En ole koskaan aiemmin tehnyt kiilakavennuksia 
sukan pohjaan,
mutta nyt se tuntui hyvältä idealta,
kun en halunnut säätää kuvion kanssa muuten.
Toimii!

Aion tehdä kavennukset pohjaan vastaisuudessakin.
Hyvin istuu sukka jalkaan tälläkin tavoin,
ja kavennukset jäävät kivasti piiloon.




Nämä matkaavat postissa lahjakortin kera 
vielä tässä kesäkuun aikana saajalleen.
:)

 


Oli muuten ihan älyttömän hankala saada 
vangittua oikeat värit kameralle.
Siinä taisinkin onnistua vain tuon aurinkoisen 
kuvan kohdalla.
Höh!

Livenä kyllä kuviot erottuvat hyvin ja 
violetti on kaunista ja kirkasta,
ei todellakaan noin tummaa kuin 
esimerkiksi alimmassa kuvassa.

Nih.
Oli ihan kivat sukat neuloa.
Sitten alankin suunnitella kesäkuun 
kukankeltaisia...

Mukavaa viikonloppua!
<3

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Toukokuun kooste

Kappas.
Sehän on toukokuun viimeinen päivä.
Lienee siis korkea aika toukokuun koostepostaukselle.




Käsityötahti on toukokuun myötä vähän hidastunut,
mutta muutamia juttuja sain kumminkin valmiiksi.

Tiskiliinoja virkkasin äitienpäivälahjoiksi,
ja tulossa on lisääkin.
Ihan ittelle on tuo oranssi tulossa pikku hiljaa.





Yhdet ainoat sukat valmistuivat toukokuun aikana,
mutta ovatpahan sitäkin nätimmät.




Ja innostuin myös vähän leipomaan!




Lisäksi tein kollaasissa näkyvän virkatun korin/
kassin vanhasta lakanasta.

Susisukat, 
joiden alku vilahtaa tuolla kollaasissa myös,
ovat jo loppusuoralla,
mutta niiden valmistuminen menee kesäkuun puolelle.
Voin kyllä viimeistään viikonlopuksi luvata, 
että sukkapostaus tulee!
;)

Tässä kohtaa on muuten mainittava,
että olen koko kesän töissä ja useampi rippileiri odottaa,
mikä tarkoittaa blogin kannalta harvakseltaan tippuvia 
postauksia ja vähemmän käyntejä teidän blogeissa.

Mutta ei hätää, tulen piipahtamaan, kun ehdin.
Blogi ei siis jää tauolle!
Onhan miulla sukankutimet aina leirielämässä mukana,
ja jotain ehtii leirien välissäkin väkertää.

Ihanaa kesäkuun alkua kaikille!
<3

tiistai 30. toukokuuta 2017

MakroTex -haaste: Oranssia

Pieni lintu -blogin MakroTex-haasteessa 
on tällä viikolla värihaasteena oranssi.
En voinut olla osallistumatta.
Onhan kyseessä oma lempivärini.

Oranssia on miun kotona... paljon.
Sitä on koukulla, ja monesti sukkapuikoillakin.
 



Vielä useammin oranssia on kynttiläkavalkadissa.

 


Halutessaan siihen voi myös käpertyä sohvalla.
 



Oranssia joka paikassa...
Tämä kuva on tosin vähän turhan kutsuva,
koska todellisuudessa kiikkustuolissa ei voi istua
ennen kuin jalat ja kaikki on liimattu uudestaan.
Leviääpi alle, jos nyt takamuksensa siihen asettaa.
 



Oranssia matoissa,
oranssia kauppakassissa,
oranssia kastelukannussa.

 




Oranssia sienikuvioisissa patakintaissa.
Nämä ovat muuten varmaan ensimmäinen asia,
mitä ostin, kun muutin ekaan omaan kotiin.
 



Ja oranssia on verhoissa.
Kummasti olen tykästynyt näihin kukkaverhoihin,
vaikka niissä vähän roosaa seassa onkin.

Nuo alemmat verhot on min lemppariverhot ikinä.
Viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole tullut 
kyllästymisen hetkiä niiden kanssa,
olivat ne sitten missä kämpässä tai ikkunassa tahansa.
 
 



Oranssia on myös tässä pienessä Tiennäyttäjä-ikonissa,
jonka olen saanut ylioppilaslahjaksi.

Miulle erittäin tärkeä esine.
 



Oranssia olisi vielä paljon lisääkin,
mutta ajattelin hillitä itseni ja kuvata vain helpoiten 
kuvattavissa olevia asioita.
:D

Jollekulle voi olla kauhistus tämä oranssin määrä,
mutta mie oon onnellinen siellä,
missä oranssia on.
Se on sellainen voimaväri,
kuten olen sanonut ennenkin.

Hih. Olipas kiva osallistua.
Muiden haastepostauksia pääsee kurkkimaan 
tämän allaolevan kuvalinkin kautta: 


Pieni Lintu - MakroTex challenge

torstai 25. toukokuuta 2017

Suklaakeksihimo

En varmaan ole ainoa,
jolle se joskus iskee...

Nimittäin suklaakeksihimo.

Mulle iski se tänään,
ja oli ihan pakko tehdä keksejä.
Ajattelin tulla tarjoamaan teillekin.
Ainaski silmänruokaa.
Maistuiskos?



Ohjetta en tähän nyt laita,
koska googlesta löytyy useita variaatioita,
kun laittaa hakuun "helpot suklaakeksit".

Hyvin toimivat yllättävään sulkaakeksihimoon,
kun ovat nopeita tehdä.
(Yhden kolmesta pellillisestä toki
tapani mukaan lähes käräytin.)
:D
 
Että leipomiseksi meni taas,
omaksi ja miehen iloksi.
;)
 
Käsitöitä valmistuu nyt vähän hitaalla tahdilla,
kun olen toista kättäni lepuutellut.
Käsi on ollut vähän kipeä, niin otan iisisti,
ettei tule pidempää pakkolomaa.
 
Toivottavasti teillä on kädet kunnossa.
Mukavaa loppuviikkoa!
<3