maanantai 20. maaliskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa: maaliskuun maanläheiset

Maanläheinen maaliskuu,
se oli valintani tälle kuukaudelle
Sirpukan solmuissa -blogin
*Vuosi väriterapiaa -haasteeseen*.

Maanläheiset värit valitsin ihan käytännön syistä: 
maanläheisiä seiskaveikan jämäkeriä 
oli/on talven jäljiltä iso pussillinen.

Niistä lähdin siis valitsemaan,
ja päädyin toisiinsa sointuviin
 harmaisiin ja vihreisiin jämiin,
joista syntyivät ensimmäiset joululahjasäilöön 
päätyvät sukat tälle vuodelle.




Jämistä syntyivät miesten sukat, kokoa 46.
Kolmosen puikot, 14s per puikko.

Aluksi mietin ihan raitasukkia,
mutta sitten näin useammat tällä 
mallilla toteutetut sukat,
joten malli tarttui sitten saman tien näihinkin.
Toki malli on tullut vastaan monesti aiemminkin.



Kivasti sain eläväiset ja silti värimaailmaltaan 
rauhalliset ja harmoniset sukat aikaan
tällä yhdistelmällä.
:)




Näistä väreistä tulee minulle mieleen metsä.
Tänään itse asiassa metsässä parin kätkön perässä 
seikkailin, ja kovasti nämä sukat olivat sielläkin
mielessä, kun metsänpohjan lumen alta paljastunutta
 värimaailmaa ihailin.

Eri vihreän sävyjä sammalissa ja ikivihreissä,
harmaita risuja ja oksia, kivikkoa,
sammalen peittämää kalliota...

Metsämiehelle sopivat sukat siis!
Eivätköhän ole appiukolle mieleiset.
;)



Täytyy kyllä myöntää, 
että näiden tekeminen oli aluksi aika vaivalloista.
Minulla olivat jo ihan kevätvärit mielessä,
enkä millään olisi halunnut neuloa mitään tummia värejä. 
Näin isoja sukkiakaan en ollut neulonut pitkään aikaan.
Loppua kohden neulominen kuitenkin alkoi olla 
jo ihan mielekästä,
ja väritkin toivat esiin parhaat puolensa,
kun ne sommitteli vieretysten.

Näissähän on siis mulle tosi mieleiset värit,
mutta kun aurinko paistaa ja keltaiset ja oranssit 
sun muut kirkkaat värit alkavat houkutella,
niin ei voi minkään!
:D




 Näiden tekemisestä jäi loppujen lopuksi hyvä mieli.
Jämävarastokin vähän hupeni.
Että kannatti valita se maanläheinen värikartta
sitten kuitenkin!

Ja nyt on aika aloittaa hyvällä omallatunnolla 
huhtikuun hilpeänväristen suunnittelu!
Jee!

Aikaisemmat haastetyöni pääset 
muuten kurkkaamaan halutessasi täältä:
*Helmikuun hempeänväriset*

Eli siinäpä tämän kuun haasteosio.
Sitten piti vielä mainita
ihanasta postipaketista!



Edellisessä postauksessa jo kerroin,
että voitin Näppituntuma-blogin arvonnasta 
lahjakortin Neulovillan nettikauppaan.

Se lahjakortti pääsi heti käyttöön;
tilasin huivilangan itselleni.

Lanka on nimeltään Rooster Delightful Lace,
ja siinä on 80% baby alpakkaa ja 20% silkkiä.
Ihanan pehmeää lankaa ja upea murrettu oranssi väri!
Minun huivilankavaatimukseni on,
että ei saa kutittaa - tämä täyttää sen.
Josko tämän vuoden aikana saisin sitten neulottua 
sen ihan huiviksi asti?

Kaupan päälle sain myös kookosnappeja.
Kauniita, vai mitä!





Seuraavaksi ryhdyn siis suunnitteluhommiin,
huivimallin metsästykseen,
 ja puikkojen heiluttelu saa jatkua.
Pääsen vihdoin käsiksi niihin keväisen 
värisiin lankoihin!
;)

Mitäs teillä muilla on työn alla?
Mukavaa viikkoa kaikille!
<3

torstai 16. maaliskuuta 2017

Synttärifiilistelyjä

Vuosi on taas mennyt.
Vaan en silti koe olevani kovin vanha,
enkä sitäkään vähää viisas.
:D

Miulla oli siis synttärit tällä viikolla.
Varsinainen päivä itsessään meni 
kuitenkin viimeisessä graduseminaarissa
istuskellen ja illalla kullan 
kanssa Logania leffateatterissa katsellen.
Siispä kakunsyönti siirtyi tälle päivälle.

Ja joo-o, leipasin pitkästä aikaa synttärikakun.
Pari vuotta taisi mennä edellisestä.




Moni kakku päältä kaunis,
tämä ei niinkään.
Koristukset saivat nyt jäädä,
mutta maku oli kohdillaan.

Perus suklaakakkupohja,
välissä kermavaahtoa ja appelsiinimarmeladia,
reunoilla ihan vaan kaakaolla värjättyä 
kermavaahtoa pursotettuna ja päällä se juttu,
josta koko kakun idea lähti:
mokkapaloista tuttu kahvikuorrute 
(eli tomusokeria, kahvia, kaakaojauhetta ja voita).

Voin sanoa,
että omasta mielestäni tämä yhdistelmä 
oli onnistunut.
Namskis.
;)





Kakun lisäksi paistoin ihan pakaste-karjalanpiirakoita.
Siinä oli sitten makeaa ja suolaista,
sopivasti tämän opiskelijabudjetin
 kahvipöydän tarpeiksi.

Kahvipöydän kattaus säilyi myös hyvin yksinkertaisena.
Koska meillä tiskataan käsin,
päätin hommata kertakäyttölautaset ja lusikat
tiskikasan vähentämiseksi.
Muumimukit sentään saivat jäädä.
Ja noi isoäidinneliö-servetit oli hauska löytö!
;)




Ja nyt on kukkiakin!
Mies oli ostanut miulle paaaljon narsisseja.
Kukkakassi odotti pöydällä,
kun saavuin seminaarista kotiin.
Aikas ihana ylläri.
<3

Niin, ja 3v. veljentyttö oli valinnut mulle 
myös kaksi saintpauliaa,
mutta niistä en ehtinyt valoisaan aikaan 
ottaa kuvia.

Kävimme hänen kanssaan myös hellyttävän keskustelun:
Minä: "Onpas sulla jo pitkä tukka, 
ihan ku prinsessalla!"
Äiti: "Oot kyllä semmonen prinsessa."
Tyttönen minulle: "Näytän ihan sinulta!"
<3

Hih, ollaan me sitten kai prinsessoja.
Tätsylle synttärilahjaa kerrakseen.
;)





Ja kun kerran on kukkia ja kaikkea,
niin esittelenpä vielä yhden lahjan.
Ystävältä sain tämän ihanan 
violetin Iittalan tuikkukipon.
Jotenkin tosi kauniin värinen tämä.
Marimekon kanssa ilmeisesti yhteistyössä 
tehty näitä violetteja.
:)





Kaunis on.
<3

Notta vähän on juhlittu tässä arjen keskellä,
mukavaa välillä vähän juhlistella.
Ja onhan kaikkea muutakin menemistä ja tekemistä
ollut ja tulossa.
Siksi myös käsityörintamalla näyttää keskeneräiseltä,
kuten kuvasta näkyy.




Mutta hiljaa hyvä tulee.
Hyvillä fiiliksillä on mukava 
elellä taas kevättä eteenpäin.

Niin, ja vielä yksi iloinen yllätys;
voitin *Näppituntuma-blogin* arvonnasta 
lahjakortin Neulovillan nettikauppaan.
(Odottelen jo tilausta saapuvaksi!)

En ole aiemmin voittanut blogiarvonnoista mitään, 
mutta kyllä näköjään kannattaa osallistua,
ei sitä koskaan tiedä.

Että tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa.
Kakkua, kahvia, karjalanpiirakoita, 
kippoja ja kukkia.
Kivasti menee.

Mitäs teille kuuluu?
Onko jo kevätfiilikset?
Mullon ainaki,
ku oon tämmönen kevätipana.
;)

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Raitariemua

Muistatteko vielä ne 
joita tein häihin 
bingo- ja tietokilpailupalkinnoiksi?

Suurin osa palkintosukista on jo tehty,
mutta muutama pari vielä uupuu.

Laitoin itselleni takarajaksi,
että ekaan hääpäivään mennessä ne on
saatava valmiiksi.
Saa nähdä kuinka käy!

Tässä ovat kuitenkin viimeisimmäksi
valmistuneet lahjakorttisukat.




Kolmet sukat olisivat vielä listalla,
mutta niihin pitää metsästää lankoja lisää,
kun on vähän haastavammat väritoiveet.

Näiden sukkien saajan toive oli raitasukat
ja "jotain räikeää".
:)




Siispä pengoin lankalaatikosta kaikkein 
pirteimmät jämäkerät ja aloin yhdistellä.
Tässä on lopputulos.
:)




On räikeyttä, iloa ja väriä.
Ja vähän tasapainoakin.
;)

Lankana seiskaveikkaa, kolmosen puikot,
12s/puikko, koko 41.
Ja tietenkin kuvattu omissa pikkuräpylöissä...




Oli ihana neuloa näin värikkäitä 
sukkia pitkästä aikaa,
kun talven aikana värimaailma 
on ollut niin tumma.
Mukavasti sai taas jämäkeriäkin pienemmiksi.

Mitähän seuraavaksi?
Virkattuja paloja tulee hitaasti mutta varmasti 
koko ajan lisää.
Puikoilla on kuitenkin juuri nyt tyhjää.
Ei auta kuin pyöritellä ideoita,
hypistellä lankalaatikon sisältöä 
ja odottaa inspistä ainakin maaliskuun 
maanläheisiin...
:)

Mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!
<3

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Hei hei helmikuu

Vaikka satoi lisää lunta,
oli kauniita pakkaskelejä ja tuntui 
että paleltaa säässä kuin säässä,
kevät tuntui hiipivän helmikuussa 
käsitöihin ja kotiin.




Tässä kollaasi instagramiin 
jakamistani kuvista helmikuulta.

Tuo vasemman alakulman sukka odottaa vielä paria,
mutta tulossa on;
Kyseiset sukat täällä seuraavaksi esittelenkin.
Saattaa kyllä mennä ensi viikkoon.

Tästä maaliskuusta on tulossa hieman kiireinen
joten saattaapi blogissa olla vähän hiljaisempaa
- tai sitten ei.
Katsotaan, mitä ehdin.

Maaliskuun maanläheiset 
on tehtävä väriterapiahaasteeseen,
ja juurikin tuo yksi sukkapari on saatava valmiiksi.
Ja muita projektejahan riittää,
kun alkaa vain suunnitella ja tehdä.
Mutta jaksamisen ja ehtimisen mukaan,
ei ressiä eikä pakkoneulontaa.
;)

Mukavaa ja inspiroivaa maaliskuuta!
Kevät tulee, nautitaan lisääntyvästä valosta.
<3

maanantai 27. helmikuuta 2017

Jotain keväistä

Lupasin edellisessä postauksessani,
että "jotain keväistä" on tulossa 
ja näittekin jo kuvan virkatuista 
narsisseista.

Ehkäpä jo arvasittekin,
minkä tyyppiseen asiaan niitä
tarvitsin:




Ihan kevätkranssia en alkanut väkertää,
mutta risusydän,
josta tein *postauksen* pari vuotta sitten,
oli kaivannut uutta ilmettä jo 
tooosi kauan.

Melkein hävettää myöntää,
mutta ne samat alkuperäiset tupsut 
olivat tässä paikoillaan ihan 
viime päiviin asti.
:D

Noo, hyvässä kunnossa nekin vielä,
vaikka pari talvea ja kesää saivatkin nähdä.
Kotiovikin sai vaihtua tässä välissä.




Mutta niin. Narsisseja!
Tuli vähän latkun värisiä,
kun jämälangoista tein,
mutta kauniita ovat minusta silti.
Novitan Nallea kolmosen koukulla.

Jaa ohje?
Minä kuulkaas eksyin youtubeen,
 ja jäin seurailemaan sellaista kanavaa kuin
HappyBerry Crochet.

Sieltä löysin tämän ihanan 
*video-ohjeen* näihin narsisseihin.

Englanninkieliset termit olivat minulle 
ennestään tuntemattomia,
mutta äkkiä nekin oppi,
kun seurasi vain tarkasti,
mitä videolla tehdään.

Ohje on varrellisille narsisseille,
joten jos haluaa sellaisia tehdä maljakkoon,
niin siittä vaan lankaa koukulle
ja vähän rautalankaa ja vihreää teippiä lisäksi.




Harjoitella piti ekan kukan kanssa aluksi,
mutta vähitellen alkoi sujua,
ja palaset loksahtelivat paikoilleen.
Kaksi muuta kukkaa syntyivätkin 
sitten kuin itsestään.




Näitä oli kyllä tosi kiva tehdä.
Aika kauan kyllä meni 
yhden kukan tekemiseen,
 meikäläisellä joku 45min per kukka, 
mutta oli niin kivaa hommaa,
ettei haitannut.

Lehdet tein ihan vaan eri kokoisia pylväitä 
hyödyntäen samaan tyyliin kuin 
kukkien terälehdissä tehdään,
ja sitten vain virkkasin reunat piilosilmukoin.
Ne on siis tehty ihan omasta päästä,
aina kaksi lehteä ns. samassa,
korkeus 15 ketjusilmukkaa.




Notta jotain keväistä sain oveen!
Vieraatkin näkevät ekana kukkia,
eivätkä niitä villakoiria nurkissa...
Yritän hämätä.
;)

Narsissit ovat auringonkukkien ohella yksiä 
meikäläisen lempparikukkia.
Ne ovat iloisia, pirteitä, eivät vähästä säikähdä
ja sojottavat vallattomasti joka suuntaan.
Ja kirjo on laaja:
keltaista, valkoista, oranssia, kerrottua,
moniväristä, pientä ja isoa...
Täytyy varmaan ihan oikeita pikkunarsisseja 
hankkia kotiin 
viimeistään pääsiäisen tienoilla.

Tykkäättekös te narsisseista?
Vai onko joku muu kevätkukka lähellä sydäntä?
:)

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Sukka-arvonnan voittajat ja kurkistus tulevaan

Panin pari viikkoa sitten
pystyyn *arvonnan*,
kun blogi täytti kaksi vuotta,
ja nyt ovat arvonnan voittajat selvillä.

Onnettarena toimi jälleen kerran rakas mieheni,
joka nosti perinteiset käsinkirjoitetut 
lippulappuset astiasta.
Ja sukkien saajia ovat...




Siinatar,
jolle lähtevät
Niina Laitisen suunnittelemalla mallilla 
neulotut *Fisukat*




sekä nimimerkki Hiisukas,
jolle lähtevät puolestaan
Novitan ohjeella neulotut *pitsisukat*.

Paljon onnea voittajille!
:)

Otan heihin yhteyttä tuota pikaa.
Mikäli sähköpostiini ei kuitenkaan
vastata viikon kuluessa,
suoritan arvonnan uudestaan.

Mitäpä blogin puolella sitten seuraavaksi
tapahtuu?
Tässä pari vihjekuvaa.

Luvassa on jotain värikästä...




... ja jotain keväistä.




Ensi viikolla näette,
mikä on lopputulos.
;)

Mukavaa laskiassunnuntain iltaa 
ja alkavaa viikkoa!
Ootteko käyneet pulkkamäessä ja 
syöneet paljon pullaa?
:)

Mie en,
mutta kävin sen sijaan 
syömässä 6v. synttärisankarin 
hedelmäkakkua ja iloitsin kovin,
kun tätsyn neulomat *raitasukat* saivat 
iloisen vastaanoton:
"Kato iskä! Sain villasukat!" 
Ja saman tien jalkaan.
Vielä ovt vähän isot, 
mutta menevät ensi talvenakin sitten.
<3

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Raitoja ja ruutuja

Kun yhdet synttärit on juhlittu,
odotellaan jo toisia.
Siispä täytyi neuloa lisää pieniä sukkia.
Tosin, onhan nää nyt jo ison pojan sukat,
koko jotain 32-34 väliltä.




Novitan Nallea kaikki värit.
Pohjavärinä tummansinistä,
jota jäi niistä *Ystävänpäiväsukista*.
Kolmosen puikot, 12s/puikko.

Kierroksen vaihtokohdista tuli näissä sukissa 
niin sysirumat,
etten kehdannut jättää niitä sellaisiksi.
Siispä noudatin jonkin sisustusohjelman neuvoa;
Sitä, mitä ei voi piilottaa, täytyy korostaa.

Niinpä silmukoin varsiin, kierrosten vaihtumiskohtiin, 
tuommoiset vaaleanpunaiset vauhtiraidat.
Sukkien saaja kun vaaleanpunaisestakin tykkää.

Ei noista raidoistakaan kyllä kauniit tulleet,
mutta nyt kävi näin.
Aina ei voi onnistua.
En jotenkin jaksanut keskittyä raitojen 
tasaamiseen neuloessa.
Luotan kuitenkin siihen,
että tästä huolimatta
sukat ovat lämpimät, värikkäät ja 
rakkaudella tehdyt!




Siinäpä se raitaosio.
Ruutuja mulla on sohvannurkassa.
Näitä on tulossa lisää suunnilleen niin paljon 
kuin lankaa riittää.
Enempää en vielä kerro,
kun en ole ihan satavarma siitä,
mitä näistä loppujen lopuksi tulee.




Muistakaahan muuten osallistua 
jos ette ole sitä vielä tehneet!
Vielä on viikko aikaa osallistua.

Mukavaa alkavaa viikkoa!
<3